Unelmien kissat - näyttely

Unelmien kissat – näyttelyni on muuttanut Helsingin kissakahvilasta Tampereen Purnauskikseen  Oon tosi innoissani jo siksikin että Purnauskis on mun kaikkien aikojen lempparikahvila! Teokset tuli postissa päivän myöhässä, ja sainkin odottaa kolme tuntia teoksiani turhaan kahvilassa. Mutta mikäpäs siinä kun oli Lumi kissa nuolemassa naamaa ja kehräämässä sylissä  Ja sain juustokakkua ja teetä!

Unelmien kissat – näyttelyn idea

Unelmien kissat – näyttelyssäni on esillä teoksiani vuosilta 2015-2016. Tyyli niissä vaihtelee realistisesta melko ilmaisulliseen. On ollut hauskaa kokeilla erilaisia ilmaisukeinoja samaan aiheeseen. Maalaus on minulle näkyväksi tehty runo. Ehkä vielä jollain tavalla tehokkaampi, sillä maalattu hahmo on lähempänä totuutta kun mitkään sanat joita käytämme. Olen pyrkinyt maalauksissani korostamaan kissojen ydinolemusta ja sitä mitä itse näen maalaamani kuvan takana. Kissat ovat ymmärtäneet jotain tärkeää elämästä… Ne ihmettelevät avoimesti, eivätkä häpeile epäonnistuessaan. Oletko nähnyt kissan loikoilevan talon aurinkoisimmalla paikalla ja pohtivan: ”olenkohan ansainnut tämän?”. Me ihmiset niin monesti yritämme ansaita paikkamme maailmassa suorittamalla. Olenkin joutunut tarkastelemaan kriittisesti maalaamistani. Maalaanko hakeakseni hyväksyntää tai arvostusta? Olen aina kokenut maalaamisen ensisijaisesti itseilmaisun välineenä samoin kuin kommunikointitaidot, ja siinä mielessä se on ollut tärkeä itseluottamukseni rakentaja. En omaa vahvoja mielipiteitä, joten sanat tuntuvat välillä niin tyhjiltä… Jo sanotuilta ja totuudelta karkaavilta. Maalatessani koen luovani uutta ja silti jotain joka on lähellä totuutta. Ja erityisesti… maalatessani mieleni on täysin läsnä, enkä epäile paikkaani maailmassa. Myydyistä teoksista 10% lahjoitetaan Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle.

 

Muotokuvan maalaaminen

Muotokuvan maalaaminen on monessa vaiheessa tapahtuva prosessi, ja sisältää vaiheita joista monikaan ei varmasti ole tietoinen. Käytän itse vesiohenteisia öljyvärejä, jotka ovat kuin varsinaiset öljyliukoiset öljyvärit, mutta ne voi pestä saippualla ja ne kuivuvat nopeammin.

Muotokuvamaalaus ja sen vaiheet

Kun aloitamme asiakkaan kanssa keskustelemaan muotokuvamaalauksesta, niin puntaroimme yhdessä mikä kuva sopisi maalattavaksi. Kun asiakas on tehnyt päätöksen sopivasta kuvasta, niin lähetän hänelle Photoshopilla tehdyn sommitelman, jossa näkyy miten kissa/kissat taulupohjalle sijoittuisivat ja olen hahmotellut myös taustan väriä, jotta asiakas voi tässä vaiheessa ehdottaa vielä muutoksia esim. väreihin tai asetteluun.

Taulupohjan valmistelu

Teen taulupohjani itse käsityönä. Ostan suoria, oksattomia ja kestäviä kiilapuita, joihin pingotan laadukasta pellavakangasta. Pellavakangas on kestävämpää kun puuvilla ja kestää paremmin mm. lämpötilavaihteluita ja kolhuja. Pellavakangas on valmiiksi pohjustettua, mutta yleensä laitan vielä uuden kerroksen joko akryylillä tai valkoisella öljyvärillä, jotta saan paremman työskentelypinnan.

Pohjusteen kuivuttua annan kankaalle hennon ”väripesun” käytäen maanläheisiä värejä ja mediumina tärpätin, pellavaöljyn ja damar – vernissan seosta, joka kuivuu nopeasti ja antaa todella komeaa jälkeä. Tavoitteenani on päästä eroon kankaan puhtaasta valkoisesta joka näkyessään maalin alta paistaa ikävästi silmään. Ohut väripesu antaa melkeinpä vaalean marmorimaisen kauniin pohjan mihin maalata, ja joka paistaa kauniisti läpi maalamattomista kohdista. Minulla on hyvin ilmastoitu ateljee ja pidän monesti myös parvekkeeni oven auki tässä vaiheessa. Myöhemmin maalatessani en enää tarvitse terveydelle hengittäessä haitallista tärpättiä.

Piirrän maalattavan kuvan tarkasti ja hennolla jäljellä kankaalle, jonka jälkeen aloitan pohtimaan toden teolla lähdekuvaani. Mistä suunnasta valo tulee ja onko valo luonteeltaan lämmintä vai kylmää. Minkä sävyiset varjot ovat. Katson kuvaa sirristäen silmiäni jotta silmäni keskittyvät vaaleiden ja tummien (valöörien) keskinäisiin suhteisiin yksityiskohtien sijaan. Mietin että mitkä reunat ovat pehmeitä ja mitkä kovia. Mietin millaisin siveltimenvedoin saan taustan soimaan yhteen maalattavan kohteen kanssa ja miten saan taustan tukemaan hyvää designiä. Mietin minkälaisia pohjakerroksia teen ennen kuin aloitan viimeistelevät siveltimenvedot ja ylipäänsä että minkälaisen tunnelman haluan maalaukseen luoda.

Set-up

Tässä vaiheessa olen myös asetellut kaikki mitä tarvitsen hienosti järjestykseen: 6-8 lempipensseliäni käsien ulottuville, lasipaletti, jossa on kaikki 11 väriä joita käytän (Lemon yellow, Cadmium Yellow, Raw Sienna, Cadmium Red, Permanent Rose, Burn Sienna, Alizarin Crimson, Raw Umber, Burn Umber, Viridian, French Ultramarine, Ivory Black), Mallikuva esille tulostettuna tai tietokoneen näytöltä, Teetä ja naposteltavaa sekä rättejä. Sitten vielä taustamusiikiksi jotain meditatiivista. Tarkoituksena on luoda tila ja ympäristö josta et vaan halua lähteä mihinkään  Ateljeeni tarvitsisi vielä pari kaunista kasvia, niin se olisi täydellinen. Harmonisessa ympäristössä ja harmonisessa mielentilassa on helpompi luoda kauniita teoksia. Jos välineet on miten sattuu ja maalit paletilla siellä sun täällä, niin mieli ei voi olla kirkkaana maalatessa.

Itse maalamisen prosessi

Kun lopulta aloitan itse maalamisen, niin minun täytyy olla kuin saalistaan vaaniva kissa, herkeämättömän keskittynyt. Maalaan niin että minulla on kokoajan toisessa kädessä useampi pensseli joita vaihtelen sitten aina haluamani värin ja jäljen koon mukaan. Maalaan kerroksittain ensin tummat ja sitten päälle vaaleat karvat ja valokohdat. Astun aika tiheään kauemmas taulun ääreltä, jotta näen kokonaiskuvan paremmin. Alussa ei kannata hioa yksityiskohtia vaan saada yleisilme kuntoon. Käytän myös ajoittain peiliä, jolla näen maalauksen väärinpäin. Peiliä käyttämällä voi huomata virheitä joihin silmä on ehtinyt jo niin tottua ettei niitä huomaakkaan. Pyrin laittamaan maalin kerralla oikeaan paikkaan ettei minun tarvi sutata kertaalleen maalatun päälle. Haluan siveltimen jäljen näkyvän kauniisti.

Pyrin aina pohtimaan mikä kuvassa on oleellisinta  ja sitten korostan sitä. Yleensä kissassa se on silmät ja korvat. Kissasta tehdyt symbolit sisältävät yleensä aina silmät ja korvat, niistä tunnistamme kissan. Jos niitä korostaa ja jos niihin kiinnittää katsojan katseen niin se tekee teoksesta tehokkaamman. Niihin käytän yleensä eniten aikaa. Maalauksen voi ajatella olevan kuin biisi. Se tarvitsee myös hiljaisia kohtia, joissa katse lepää. Tavoitteenani on että katse herkuttelee ensin yksityiskohdilla ja kiehtovilla piirteillä, jonka jälkeen se voi vetäytyä hiljaisempien kohtien kautta pois saatuaan tarpeeksi. Haluan myös yleensä antaa teoksilleni hieman mystiikkaa tai ihmeteltävää. Jotain utuista tai sellaista joka jättää myös arvailujen varaan.

 

Maalauksen tarina

parantava_metsä

Sain yhdeltä hyvin läheiseltä ystävältäni pyynnön tehdä aivan tietynlainen teos. Sen piti olla vaalea ja hento teos, jossa olisi paljon vaaleanpunaista. Lähdin hahmottelemaan teokseeni vaaleaa ja pinkkiä runsaalla kädellä ja aluksi ajattelin että voisin tehdä abstraktin kukkamaalauksen, halusin kuitenkin alustavan vaaleanpunaisen pohjan tehtyäni vielä haudutella ideaa pari päivää ennen kuin aloin jatkamaan.

Ystäväni ehdotti tässä vaiheessa, että peura voisi olla kiva lisä maalaukseen. Peura symboloikin kiltteyttä, välittämistä ja lempeyttä. Asioita joita liitetään myös vaaleanpunaiseen väriin. Kuu symboloi naisellista mystistä puolta, eli sekin tukee teoksen yleistä teemaa lempeydestä. Sarvet kuvastaa hedelmällisyyttä, runsautta ja yhteyttä henkimaailmaan. Kuusi symboloi taas rauhaa ja anteliaisuutta. Jouluiseen kuuseen muutenkin liitetään lämpimiä mielikuvia joten ne sopivat taustaksi mainiosti. Teoksesta tuli naisenergiaa pursuava peurataulu.

Piilotin taustaan jokusen tähtikuvion jotka tarkkasilmäiset voivat bongata.

Teos on 73×60 cm kokoinen öljyväriteos. Käytin teoksessa pääsääntöisesti Magenta ja Permanen Rose värejä, sillä niillä saa vahvemman värikylläisyyden vaaleanpunaisen sävyihin kuin perinteisellä cadmium red värillä.