Muotokuvan maalaaminen

Muotokuvan maalaaminen on monessa vaiheessa tapahtuva prosessi, ja sisältää vaiheita joista monikaan ei varmasti ole tietoinen. Käytän itse vesiohenteisia öljyvärejä, jotka ovat kuin varsinaiset öljyliukoiset öljyvärit, mutta ne voi pestä saippualla ja ne kuivuvat nopeammin.

Muotokuvamaalaus ja sen vaiheet

Kun aloitamme asiakkaan kanssa keskustelemaan muotokuvamaalauksesta, niin puntaroimme yhdessä mikä kuva sopisi maalattavaksi. Kun asiakas on tehnyt päätöksen sopivasta kuvasta, niin lähetän hänelle Photoshopilla tehdyn sommitelman, jossa näkyy miten kissa/kissat taulupohjalle sijoittuisivat ja olen hahmotellut myös taustan väriä, jotta asiakas voi tässä vaiheessa ehdottaa vielä muutoksia esim. väreihin tai asetteluun.

Taulupohjan valmistelu

Teen taulupohjani itse käsityönä. Ostan suoria, oksattomia ja kestäviä kiilapuita, joihin pingotan laadukasta pellavakangasta. Pellavakangas on kestävämpää kun puuvilla ja kestää paremmin mm. lämpötilavaihteluita ja kolhuja. Pellavakangas on valmiiksi pohjustettua, mutta yleensä laitan vielä uuden kerroksen joko akryylillä tai valkoisella öljyvärillä, jotta saan paremman työskentelypinnan.

Pohjusteen kuivuttua annan kankaalle hennon ”väripesun” käytäen maanläheisiä värejä ja mediumina tärpätin, pellavaöljyn ja damar – vernissan seosta, joka kuivuu nopeasti ja antaa todella komeaa jälkeä. Tavoitteenani on päästä eroon kankaan puhtaasta valkoisesta joka näkyessään maalin alta paistaa ikävästi silmään. Ohut väripesu antaa melkeinpä vaalean marmorimaisen kauniin pohjan mihin maalata, ja joka paistaa kauniisti läpi maalamattomista kohdista. Minulla on hyvin ilmastoitu ateljee ja pidän monesti myös parvekkeeni oven auki tässä vaiheessa. Myöhemmin maalatessani en enää tarvitse terveydelle hengittäessä haitallista tärpättiä.

Piirrän maalattavan kuvan tarkasti ja hennolla jäljellä kankaalle, jonka jälkeen aloitan pohtimaan toden teolla lähdekuvaani. Mistä suunnasta valo tulee ja onko valo luonteeltaan lämmintä vai kylmää. Minkä sävyiset varjot ovat. Katson kuvaa sirristäen silmiäni jotta silmäni keskittyvät vaaleiden ja tummien (valöörien) keskinäisiin suhteisiin yksityiskohtien sijaan. Mietin että mitkä reunat ovat pehmeitä ja mitkä kovia. Mietin millaisin siveltimenvedoin saan taustan soimaan yhteen maalattavan kohteen kanssa ja miten saan taustan tukemaan hyvää designiä. Mietin minkälaisia pohjakerroksia teen ennen kuin aloitan viimeistelevät siveltimenvedot ja ylipäänsä että minkälaisen tunnelman haluan maalaukseen luoda.

Set-up

Tässä vaiheessa olen myös asetellut kaikki mitä tarvitsen hienosti järjestykseen: 6-8 lempipensseliäni käsien ulottuville, lasipaletti, jossa on kaikki 11 väriä joita käytän (Lemon yellow, Cadmium Yellow, Raw Sienna, Cadmium Red, Permanent Rose, Burn Sienna, Alizarin Crimson, Raw Umber, Burn Umber, Viridian, French Ultramarine, Ivory Black), Mallikuva esille tulostettuna tai tietokoneen näytöltä, Teetä ja naposteltavaa sekä rättejä. Sitten vielä taustamusiikiksi jotain meditatiivista. Tarkoituksena on luoda tila ja ympäristö josta et vaan halua lähteä mihinkään  Ateljeeni tarvitsisi vielä pari kaunista kasvia, niin se olisi täydellinen. Harmonisessa ympäristössä ja harmonisessa mielentilassa on helpompi luoda kauniita teoksia. Jos välineet on miten sattuu ja maalit paletilla siellä sun täällä, niin mieli ei voi olla kirkkaana maalatessa.

Itse maalamisen prosessi

Kun lopulta aloitan itse maalamisen, niin minun täytyy olla kuin saalistaan vaaniva kissa, herkeämättömän keskittynyt. Maalaan niin että minulla on kokoajan toisessa kädessä useampi pensseli joita vaihtelen sitten aina haluamani värin ja jäljen koon mukaan. Maalaan kerroksittain ensin tummat ja sitten päälle vaaleat karvat ja valokohdat. Astun aika tiheään kauemmas taulun ääreltä, jotta näen kokonaiskuvan paremmin. Alussa ei kannata hioa yksityiskohtia vaan saada yleisilme kuntoon. Käytän myös ajoittain peiliä, jolla näen maalauksen väärinpäin. Peiliä käyttämällä voi huomata virheitä joihin silmä on ehtinyt jo niin tottua ettei niitä huomaakkaan. Pyrin laittamaan maalin kerralla oikeaan paikkaan ettei minun tarvi sutata kertaalleen maalatun päälle. Haluan siveltimen jäljen näkyvän kauniisti.

Pyrin aina pohtimaan mikä kuvassa on oleellisinta  ja sitten korostan sitä. Yleensä kissassa se on silmät ja korvat. Kissasta tehdyt symbolit sisältävät yleensä aina silmät ja korvat, niistä tunnistamme kissan. Jos niitä korostaa ja jos niihin kiinnittää katsojan katseen niin se tekee teoksesta tehokkaamman. Niihin käytän yleensä eniten aikaa. Maalauksen voi ajatella olevan kuin biisi. Se tarvitsee myös hiljaisia kohtia, joissa katse lepää. Tavoitteenani on että katse herkuttelee ensin yksityiskohdilla ja kiehtovilla piirteillä, jonka jälkeen se voi vetäytyä hiljaisempien kohtien kautta pois saatuaan tarpeeksi. Haluan myös yleensä antaa teoksilleni hieman mystiikkaa tai ihmeteltävää. Jotain utuista tai sellaista joka jättää myös arvailujen varaan.